perjantai 25. toukokuuta 2012

Suomen turvallisin paikka


Helmikuu 2012: Mun pikkuinen poika oli tosi sairaana ja ainoa paikka, mistä sai apua lauantai-illalla, oli terveyskeskuspäivystys. Sen kauhukokemuksen jälkeen purin kiukkuani kirjeessä Annulle ja sähköpostilla Anskulle. Kerroin, mikä hullujenhuone päivystys ainakin tuona iltana oli. Hullut hakkaa eristyshuoneen ovea kaikin voimin, juopot kuseksii pitkin seiniä ja haastavat riitaa paikan ainoalle vartijalle tai eivät anna hoitaa itseään ja heiluvat verissä päin pitkin poikin. Kaikki hullut ja humalaiset pitää ehdottomasti hoitaa. Mutta olisiko liikaa pyydetty, jos lapsille olisi oma odotushuone, kun siellä joutuu odottamaan niin tolkuttoman kauan ja touhu ei ole mitään lasten katsottavaa. Paasasin näille ystäville, että päivystykseen tarvitaan ehdottomasti enemmän kuin yksi vartija, joka joutuu nyt leikkimään poliisia ja psykologia! Tarvitaan heti sinne enemmän vartijoita, lääkäreitä, psykiatri ja lapsille oma odotushuone. Mutta sellaiseen ei varmaan löydy mistään rahaa.

Ansku: "Juu, eipä ole psykologeista, poliiseista, vanginvartijoista tai tuomareista pulaa siinä vaiheessa kun Annua, tätä Suomen pahinta rikollista, yritetään pitää telkien takana."

Annu: ”Olipa teillä hurjan kuuloinen lääkäripäivystysreissu. Täällä vankilassa elämä on suorastaan rauhallista verrattuna tuollaiseen, vaikka voisi kuvitella, että asia on päinvastoin.”

Viime talvena mun mies joutui sairaalaan muutamaksi päiväksi. Kun hän oli lähdössä, aloin ruikuttaa, etten uskalla jäädä yksin kotiin lasten kanssa. Mies totesi siihen, että eihän sulla ole mitään hätää. Tää on ihan just Suomen turvallisin paikka, poliisit ramppaa alvariinsa tossa seinän takana. Jos tulee joku hätä, niin huikkaat ne tänne :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti