lauantai 12. toukokuuta 2012

Annu ja mä oomme ystäviä


Minäkin tutustuin Annuun netin keskusteluryhmän kautta. Valitettavasti en ole yhtä järjestelmällinen kuin Ansku, joten en enää pysty jäljittämään ensikontaktia ;) 2000-luvun alkupuolella se oli, mutta tarkemmin en muista.

Sen muistan, että alusta asti ihailin Annun rauhallista ja järkevää suhtautumista asioihin. Hän ei koskaan lähtenyt mukaan keskusteluissa toisinaan puhkeaviin kiistoihin muuten kuin korkeintaan rauhoittamalla tilannetta. Sen sijaan, että olisi lähtenyt mukaan erilaisiin kärhämöihin, Annu teki taustalla oikeasti hyödyllistä työtä. Kerran me muut keskustelijat vasta suunnittelimme, että olisipa kiva saada omat nettisivut käyttöön. Silloin Annu itselleen tyypillisellä eleettömällä tyylillään linkitti iloksemme ja hämmästykseksemme valmiin sivupohjan, jonka hän oli meille tehnyt. Että tämmöistä olen suunnitellut, kelpaisiko tämä.

Sama hiljainen päättäväisyys ja rauhallisuus on Annulle muutenkin leimallista. Hän halusi hoitaa omat lapsensa kotona, mutta myös hyödyntää omaa osaamistaan ja ammattitaitoaan, joten hän perusti oman yrityksen. Määrätietoisella ja sitkeällä työllä hän sitten kehitti verkkosivuston, josta tulikin sangen suosittu.

Uskon, että juuri rauhallisuus ja loogisuus ovat auttaneet Annua pysymään järjissään viime vuosien painajaisen keskellä. Hänellä on kyky keskittyä olennaiseen ja olla huolehtimatta asioista, joille ei juuri sillä hetkellä voi mitään. Ja kaikesta osakseen tulleesta p****sta huolimatta hän jaksaa edelleen uskoa siihen, että oikeus lopulta voittaa.

Siihen minäkin haluan uskoa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti